b1Eze 2.9-10; Ais 29.11
d6Ais 53.7; Zek 4.10
e8Ond 141.2
f9Ond 33.3; 98.1; Ais 42.10
g10Eks 19.6; Isa 1.6
h11Dan 7.10
Revelation of John 5
Lamanoŋ Anutuwaa boronoŋga tere pipipipiiya mero.
1Kawaa gematanoŋ tere pipipipiiya moŋ iibe jiŋkaroŋ duŋnoŋ rajiwaa boro dindiŋanoŋ ero. Tere iikawaa seŋa ii leelee kuuya teregadeeŋ ooŋ pipiiŋ saponoŋ ama muŋgeŋ aaso (siil) ▼▼Kantri tosianoŋ tere ooŋ esunoŋ ama sapo meŋ moŋnoŋ ii kotumbabotiwaajoŋ ama muŋgeŋ aasonoŋ mokotaaŋkeju. Moŋnoŋ muŋgeŋ aaso (siil) ii laŋ menjurama tereya yoŋgoro weeŋgonagati, ii mono mokoloogi qaayawo koloowaa. Tere toyanondeeŋ ii galeŋ komakeja. Miri ii kii nemuŋa ama kuniŋ kemeŋkejato, tere ii muŋgeŋ aasonoŋ somoŋgoŋkeju.
7:noŋ koma mokotaagita ero. 2Kaaŋagadeeŋ Siwe gajoba esuŋmumuyawo moŋ iibe kotakotagadeeŋ qama buju qaa kokaeŋ qisiŋ jero, “Moronoŋ soraaya soro kolooŋ saanoŋ tere pipipipiiya koi kawaa muŋgeŋ aasoya (siil) menjurama kotumbaatiwaa so kolooja?”3Kaeŋ jeroto, Siwenoŋ, namonoŋ ano koomu gomaŋ kanoŋ korebore iŋiigi moŋnoŋ ii metuma tereya iibaatiwaa so mende kolooro. 4Moŋnoŋ moŋ soraaya soro kolooŋ tere ii metuma tereya iibaatiwaa so mende mokoloogiti, niinoŋ iikawaajoŋ mamaga saama boliwe. 5Saama boliwe Anutuwaa jotamemeya yoŋoonoŋga moŋnoŋ qaa kokaeŋ nijoro, “Mono mende saaba. Moba, Juuda tuuŋnoŋga Deiwidwaa gbilia moŋ kolooŋ laion oro kaaŋa kolooŋ Kileŋaa Toya haamo ama laligoja. Iinoŋ mono saanoŋ kotiiŋ tere pipipipiiya kokawaa muŋgeŋ aasoya (siil) 7 ii menjurama kotumbaa.”
6Kaeŋ nijoro Lama meria iibe jiŋkaroŋ duŋ biiwianoŋ beŋ jawiŋuruta 4 yoŋoo batugianoŋ nano Anutuwaa jotamemeya yoŋonoŋ liligoŋ mugi. Lama meria ii qegi komurotiwaa taniŋaaŋ nano. Ilia 7 ano jaa kota 7. Anutunoŋ uŋauruta waŋa 7 wasiŋ oŋono namowaa ejemba kuuya yoŋoonoŋ kema laligojuti, jaa kota 7 ii mono iyoŋoo saregia kolooju. 7Lama meria ii iibe kaŋ tere pipipipiiya aasoyawo ii jiŋkaroŋ duŋnoŋ rajiwaa boro dindiŋanoŋga mero. 8Ii mero beŋ jawiŋuruta 4 ano Anutuwaa jotamemeya 24 yoŋonoŋ mono iikanondeeŋ Lama meriaa batanoŋ usugoŋ kamaaŋ simiŋ kuŋgi. Yoŋonoŋ motomotooŋ kulele ano goul qambi meŋ naŋgi. Ejemba soraayanoŋ qama kooligi Anutuwaanoŋ umakeji, iikanoŋ mono jiniŋ ooŋ-oombaa so kolooro moroŋa uŋkoowayawonoŋ uma pumpuŋgoŋkeja. Moroŋ kaaŋanoŋ mono goul qambigia saa qero naŋgi. 9Simiŋ kuma rii dologa kokaeŋ qama jegi,
“Giinoŋ qaita moŋ koloojaŋ. Gii gugi komuŋ saga maama iikanoŋ ejemba sewaŋgia meŋ oŋona.
Ejemba ii beŋ isigiaa so, qaa aro jejegiaa so, tuuŋgiaa so ano kantrigiaa so. Giinoŋ yoŋoonoŋga tosaaŋa oŋona Anutuwaa buŋa kolooju.
Kawaajoŋ giinoŋ mono soraaya soro kolooŋ tere pipipipiiya aasoyawo meŋ muŋgeŋ aasoya (siil) metumbagatiwaa so koloojaŋ.
10Yoŋonoŋ Anutuwaa buŋa koloogi kuma oŋoma kuuŋ oŋona beŋtotoŋgaa kiŋ poŋ tuuŋ kolooŋ jigo gawoŋ galeŋuruta kolooju. Yoŋonoŋ Anutunanaa gawoŋa meŋ laligoŋ baloŋ so ejemba galeŋ koma oŋoma laligoŋ ubuya.”
11Rii dologa kaeŋ qama jegi moma toroqeŋ uuŋ Siwe gajoba jaŋgogia tauseŋa tauseŋa ano milyoŋa milyoŋa ii iŋiima rii otoŋgia mobe. Yoŋonoŋ jiŋkaroŋ duŋ kosianoŋ nama beŋ jawiŋuruta 4 ano Anutuwaa jotamemeya 24 ii liligoŋ oŋoma rii qagi. 12Rii kotakotagadeeŋ qama kokaeŋ qagi,
“Oo Lama meria qegi komuroti, iinoŋ mono soraaya soro kolooro Anutunoŋ esuŋmumu ano toomoriaŋ muro sokonja.
Momakooto uuta ano ku-usuŋ kuuya buŋa qero sokonja. Soraaya soro kolooro saanoŋ qabuŋa kuuya muniŋ asamararaŋ buŋa qero mepeseeŋ mujoŋ.”
13Kaeŋ qama mepeseegi rii tuuŋ moŋ yoŋonoŋ kokaeŋ qagi mobe: Anutunoŋ laaligowo mokolooŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ mono korebore rii qagi mobe. Siwenoŋ laligojuti, namonoŋ laligojuti, koomu gomanoŋ ano kowe qaganoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mono kuuya buugia mindiriŋ rii kokaeŋ qagi,
“Jiŋkaroŋ duŋanoŋ raji ano Lama meria nononoŋ oro mepeseeŋ oronjoŋ.
Kotumotue Toya oroo qabuŋagara jeŋ somariiŋkejoŋ. Kambaŋ so asamararaŋ oroniŋ ku-usuŋ Toya ii tetegoya qaa laligoŋ ubao.”
14Kaeŋ qagi beŋ jawiŋuruta 4 yoŋonoŋ “Qaa ii oŋanoŋ,” jegi. Jegi Anutuwaa jotamemeya yoŋonoŋ usugoŋ kamaaŋ simiŋ kuma Anutu waeya meŋ mepeseeŋ mugi. Kiaŋ. b , c , d , e , f , g , h
Copyright information for
KSR